Nimittäin niin kovasti on treenattu tämä viikko. Viime sunnuntaina hyppykurssi, keskiviikkona agility molemmilla, torstaina Salsan ekat Toko-treenit ja Naden agi. Ja tänään sokerina pohjalla Anitan järjestämä jälkipäivä.
Aloitetaan tuoreimmasta. Ei muuten ihan heti unohdu nämä ekat jälkitreenit. Jäljestäminen sujui hyvin, Nachokin pääsi tekemään pienen pätkän ja hoiti namietsinnän monen vuoden kokemuksella mallikkaasti. Myös Salsa keskittyi kiitettävästi nenän käyttöön, olin aika yllättynyt. antoisien teoriaosuuksien ja kahden jäljen uuvuttamina olimme siirtymässä grillipaikalle. Vaan eipä lähdettykään, isäntä oli tiputtanut avaimet maastoon. Päästin muutaman aika ruman sanan. Onneksi Anita ja Sanna tulivat hätiin, mukana kokenut esineenetsijä Ossi. Oltiin etsitty jo tovi, kaikki jäljen pätkät, ja ympäristöt. Anita ja minä oltiin siirtymässä suunnitelma-B:hen, koirat autoon, makkaraa syömään ja minä soittamaan äitiä, ketäpäs muuta, hätiin. Sanna uskoi kuitenkin koiraansa, joka teki keskittyneesti töitä useamman kymmenen minuuttia - JA SE LÖYSI NE. Mahtavaa. Tuli vähän uutta motivaatiota tämän tyyppisiin harkkoihin. Ossi on nyt virallisesti meidän idoli ja sankari.
Sitten saatiin vihdoin vähän murua rinnan alle ja uutta puhtia vielä esineruutuun. Pentu oli jo sen verran väsynyt ettei siitä oikein jaksanut innostua. Mutta saatiin hyviä vinkkejä omatoimiseen treenaamiseen.
Nyt on saunanlämpiämistä odotellessa mukavan raukea olo, koirat makaa keittiön lattialla reporankkoina.
Viime sunnuntain Ulla Kaukosen hyppykurssista saatiin taas uutta puhtia Nachon agitreeneihin ja vinkkejä hyppyongelmiin. N ponnistaa liian kaukaa ja korkealle, ja on lisäksi hieman jäykkä ja olen pidemmän aikaa jo miettinyt sen viemistä fyssarille. Kotiläksyistä tärkeimpänä istumisen opetteleminen uudestaan. Koira pitäisi saada istumaan sievästi takajalat allaan jotta se oppisi käyttämään takapäätään ja ponnistamaan oikein. Torstain agi-treeneissä keksi tauolla hyvän tavan harjoitella tätä - istutin koiraa vanhoista ratatukeista tehdyn matalan aidan päällä. Rakennelma on juuri niin kapea että N joutuu keskittymään siinä istumiseen. Samalla sain vähennettyä radan reunalla räksyttämistä.
Torstaisista Toko-treeneistä vielä muutama sana. Salsa keskittyi kivasti, varsinkin seuraaminen meni hyvin vaikka me ei sitä olla varsinaiseti ollakkaan käskysanan kanssa vielä harjoiteltu. Luoksepäästävyys meni vähän pelleilyksi, S rakastaa kaikkia ihmisiä varauksetta ja hyppää suoraan syliin. Lopuksi otettiin pysähtymistä johon kouluttaja toi ihan minulle uuden tekniikan, mulla on ollut seisomisessa kaikkien koirieni kanssa ongelmia, ja taidan nyt tietää miksi - pysähtyminen ja seisomaan nouseminen on kaksi eri asiaa, opetetaan eri tavalla ja eri käskyille. Ja taas sai tuntea itsensä fiksuksi.
Ainakin koiratreeneissä saa näitä jatkuvia oppimisen kokemuksia ja ahaa-elämyksiä kun muuten on niin täysin oppinut ja aina toimii loogisesti ja fiksusti. Huhhuijaa, kylläpäs väsyttää, nyt saunanlauteille pesemään pois jälkimetsän ihana sateenraikas tuoksu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti