keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Kesä ja...

kärpäset, ja mopot. Meidänkin tiellä mennä päristää useampi mopotyttö ja poika.
Olen huomannut että Salsa on alkanut reagoimaan niihin vähän liikaa ja haluaa lähteä perään. Päätin tänään tehdä asialle jotain, paras hoito moneen vaivaan on siedätys.
Koira autoon ja Veikkolan keskustaan. Siellä pärrää kymmenittäin mopoikäisiä, jotka jo sinällään saattaavat olla maalaiskoiralle kauhistus.
Ihan kivasti meni, Salsa ei järjestänyt mitään kohtausta. Pari kertaa moposiedätystä riittänee. Autoja ei onneksi, kopkop, meillä koskaan ole jahdattu. Olin tietenkin kamalan varuillani sen kanssa kun kasvattaja varoitteli. Ei tosin Ricky-vainaakaan koskaan ollut autoista kiinnostunut. Jesse, cairnterrieri, lähti autojen perään kuin ohjus vielä kaksitoista vuotiaanakin. Jesse olikin väähn kovempi luu, juoksi se kerran hirvenkin kiinni ja haukkui ja murisi ison hirvilehmän jaloissa. Se ei pelännyt mitään. Paitsi käärittyjä sanomalehtiä ja raketteja.
Ollaan vieläkin kahdestaan neiti Sapelin kanssa ja rauhallista on ollut. Salsa on niin aikuistunut lyhyessä ajassa että välillä mietin onko se sama riiviöpentu joka meille tuli puoli vuotta sitten. Vain onko Anita käynyt vaihtamassa sen joskus meidän työpäivän aikana tähän rauhalliseen ja harkitsevaan, vähän hitaaseen koiraan.
Toivottavasti tämä on tilapäistä ja juoksusta ja Nachon ikävästä johtuvaa. Otan mieluusti vähän pentumaisuutta takaisin tuohon tyttöön. Välillä en meinaa uskoa että Salsa täytti vasta 8kk juhannuksena. Ricky oli, jos oikein muistan, vielä kaksivuotiaanakin ihan riiviö.
Tänään meni tokoliikkeiden treenauskin sitten paremmin. Otettiin vaan juttuja mitä jo melkein osataan ja huomasin että liikkeestä maahanmenokin menee jo ihan kivasti.
Vaikka nyt minä sen tietenkin pilasin. Jos koirajutuissa sanoo että nyt se sen osaa hyvin niin seuraavalla kerralla se ei sitä varmasti tee. Mutta ei se haittaa, ihana se on silti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti