tiistai 23. huhtikuuta 2013

BH Pikku-Sapeli

Kyllä, virallisen nimen eteen saapi nyt sitten liittää kirjaimet BH. Tämä onkin herättänyt perhe-ja ystäväpiirissä suuresti hilpeyttä. Behå tarkoittaa ruotsiksi rintaliivejä (=bysthållare). Huomaamattani olen sujahtanut aika syvälle tähän koiraharrastusmaailmaan, tulee puhuttua aikamoista koiraslangia välillä.
Olen ehtinyt prukamaan meidän lauantaista suoritusta aika moneen kertaan tässä parin päivän aikana. Lähinnä analysoimaan miksi vire oli niin huono ja tottis meni niinkuin meni. Videokin siitä löytyy mutta se on kertakaikkiaan niin kamalaa katsottavaan etten halua sitä tänne. Suorittamista ei voi seuraamiseksi kutsua parhaalla tahdollakaan ja lopussa Salsa on niin paineistunut ettei mene edes maahan. Maahanmeno on aina ollut meillä hyvä liike ja Salsalla on vaikka itse sanonkin kohtuu nopea maahanheittäytyminen aina treeneissä. Paikallaolossa pysyi nätisti ja siitä erittäin hyvä.
Selityksiä on monia, huono valmistautuminen, täysin puutteellinen virittely, uusi ketjukaulain ekaa kertaa päällä, ja varmasti tärkeimpänä - ohjaajan kamala jännittäminen.
Onneksi Meillä oli heti perään Suski Korrin vetämä tottispäivä ihanan aurinkoisessa säässä sunnuntaina. Tehtiin ihan vaan viretilan hakemista, lyhyttä hauskaa kontaktin hakemista ja paljon leikkiä päälle. Analysoinnin ajaksi vein Salsan autoon. Sain Suskilta ja treeniporukalta paljon hyviä vinkkejä ja ajattelemisen aihetta.

Näin hauskaa meillä oli sunnuntaina:


Olisi niin paljon helpompaa jos en itse jännittäisi koetilanteita niin paljon ja koira ei reagoisi niin herkästi minun tunnetiloihin. Jopa tätä kirjoittaessa kiihdyn sen verran että pöydän alla makaava Salsa tunkee nyt tähän syliin lohduttamaan. Tunnekontrolli ei ole ole ihan minun ykkösvahvuus.
Salsan kanssa pitäisi osata olla ihan yhtä mustavalkoinen kuin on koirakin. (Tosin nyt sen harmaa kun käytiin eilen riekkumassa savisilla pelloilla - Salsan ihan ykköslemppari harrastus on juosta tuhatta ja sataa pellolla.)
Jos jotain hyvää lauantain suorituksesta pitää hakea niin kaupunkiosuus meni hyvin. Koira oli todella rauhallinen eikä reagoinut vieraisiin narttuihin mitenkään vaikka viistivät metrin päästä ohi. Myös pöyrät ja sauvakävelijät oli ok.
Eikun uutta treeniä putkeen, pienen tuumaustauon jälkeen olen taas intoa piukassa.
Salsa kyllä suorittaa kun palkat on hyvät, ohjaaja johdonmukainen ja iloinen. Ja kauniskin hän osaa olla, tässä vielä auringonottokuva sunnuntailta, kuvaajana Tuija Hurmekoski.




1 kommentti:

  1. Onnea läpäissystä kokeesta! Todistetusti yhteiskuntakelpoinen Salsa :)

    VastaaPoista