Käytiin kehässä pyörähtelemässä Salsan kanssa, Turku KV-häppeningissä eilen 18.1. Reissuun lähdettiin Anitan ja tyttöjen kanssa, Elvi-Pelvinen ja Kiira-mummeli pääsivät myös näytelmiin. Matkaseura oli meille molemmille mieleen ja kahvittelupaikkoja löyti matkan varrella jopa kaksin kappalein.
Tuomari Antonio Di Lorenzo liikutti meitä oikein huolella - Salsa siitä vähän villiintyi. "Mitä juoksemista tämä nyt, onko tässä joku tarkoituskin!" Ironista kyllä olin Salsan käytökseen vain tyytyväinen, se kun on aina niin rauhallinen niin otan mielummin reippaan riekkujan kuin vetelän lahnan. ERIä pukkasi niinkuin tosi monelle muullekin. Salsa ei ole karvassa ja liikkeet ei siinä laukatessa ja hyppiessä varmaa olleet parhaat mahdolliset.
 |
| Viivi Br. Laughing Lena näytelmissä |
"Feminin very good type, needs wider skull, excellent bones, needs better chest, well angulated front and rear, typical movement, narrow in rear, needs longer steps."
Niitä pidempiä askeleita ja kapeaa kalloa nähtiin sitten tänään lenkillä. Käytiin Kauhalassa metsälenkillä, siellä on sellainen kiva polku joku mutkittelee kallion seinämän vieressä. Kallio on mahtavan näköinen kun hitaasti valuva vesi on jäätynyt paksuiksi kerroksiksi sen kylkeen. Nacho hassutteli liukastelemalla jäällä, sillä on sellainen jää-fetissi. Jäin siihen Nachon touhuja naureskelemaan ja osottelin jäätä. Salsa kai käsitti minun osottelun käskyksi tai kehoitukseksi. Se otti valtavan loikan ylös jäiselle kalliolle jonka alla oli parin metrin pudotus. Luulin jo että nyt se on menoa nyt. Koira tippui kyljelleen arviolta kolmesta metristä jäätyneelle purolle ja minä huusin suoraa huutoa. Toki se oli alkuun pöllämystynyt mutta nousi heti tolpilleen. Yritin tosissaan olla hössöttämällä pahentamatta tilannetta. Ei onnu, kävelee. Huh. Tunnustelin sitä vähän ja kytkin sen heti. Köpöteltiin autolle. Kotona tutkittiin vielä tarkemmin, taivuttelin kaikkia niveliä ja tunnustelin lihaksia. Ainut vaurio mitä löydän on keskeltä lohjennut alaetuhammas. Se löi pään ja leuan tosi pahan näköisesti siihen jäähän. Vähän väsy se on ollut mutta ainahan nuo sisällä vaan lepäilee. Liikkuu edelleen, kuusi tuntia tapaturmasta ontumatta ja taipuu, pystyy istumaan, makaamaan, seisomaan ja vaihtamaan asentoja normaalisti. Ei kai täysin oireetonta koiraa lähdetä eläinlääkäriin kiikuttamaan. Mutta pahan näköistä se oli, tosi pahan näköistä kun koira tippuu täysin kontroloimattamasti kolmesta metristä. Jopa Hussella meni sydän kurkkuun.
 |
| Hienot oli jäämuodostelmat |
 |
| Ensin oli hauskaa |
 |
| Ja tosi hauskaa |
 |
| Mitä siinä kuvaat! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti