torstai 26. kesäkuuta 2014

Sadepäivä

Tein taas nykyisen normipäiväni kun F lähti työmatkalle - toimistolla 9.30-14, sitten kotiin ja pennut ulos ja ruokaa. Juuri kun saatiin syötyä ja tarpeet tehtyä alkoi ukkostaa. Mentiin sisälle, pennut eivät osoittaneet mitään erityisiä reaktioita jyrinää kohtaan. Isotkaan koirat ei meillä pelkää mitään ääniä joten toimivat siinä hyvänä mallina pennuille. (Paitsi Nacho joka pelkää leivänpaahtimen kolahdusta kun leipä ponnahtaa ylös... ei mitään muuta, vain ja ainoastaan sitä.)

Pennut leikkivät ja minä tein töitä. Kun sade loppui ja sain hommat hyvälle mallille mentiin ulos vähän pidemmäksi aikaa. Maa oli toki märkä mutta pidin pennut liikkeessä. Käytiin jopa takapihalla - oli aika jännää! Tosin ei yhtä jännää kuin eilen kun oltiin aksatreeneissä. Siellä ne kirmasivat aksakentän viereisellä nurmella ja kun väsähtivät laitettiin häkkiin jossa nukahtivat tuutulauluna treenaavien koirien tasainen räkytys. Hyvin meni. Paitsi ehkä että vähän häirittiin muiden trenaamista vastustamattomalla söpöydellä.

Kun pennut väsyivät aloin roudaamaan niitä sisällä. Lyyli ja Kosti tulivat ihan itse nätisti. Siisteinä ja vain hieman märkinä. Lilja ja Hemmo pääsivät elämänsä ensimmäiselle tassupesulle lavuaariin. Lilja rakastaa nuuuhkia ja kaivaa, sen lempipaikka on ison tuijan alla. Hemmo lähtee mukaan mihin tahansa mikä vaikuttaa hauskalta. Molemmat olivat yltäpäältä kurassa. Yllättävän hyvin sujui peseminen, juokseva vesi elementtinä oli niin jännä että meni pennuilla pasmat sekaisin.

Hemmo tries to soften up Nacho - note the extremely tense body posture - "I am a big and serious terrier, don't you try with me!"

Hemmo

Lilja exploring the garden

Can a puppy possibly be cuter?

Lyyli is abig girl and can chew "bones"


Kaikista näistä koitoksista väsyineinä telkesin pennut häkkiin ja lähdin tekemään lenkkiä isojen kanssa. Salsalle otin muutaman esineen mukaan. Ruutu oli kapea kaistale, huonosti tallattu. Jätin sen väähn vanhenemaan ja lähdimme hölkkäämään pellon reunaa, kunnon kohotus on ohjelmassa se minulla että Salsalla. Eilisissä aksoissa huomasin miten rapakuntoon olen itseni päästänyt, osittain tosin olosuhteiden pakosta. Mikä postiivista Nacho toimi kuin unelma, ei häröilyä ja hyvä vauhti. Odotin nimittäin ihan pohjanoteeraustreeniä kun ollaan otettu aika paljon yhteen viimeaikoina. Nacho ei ole kovin hyvä sopeutumaan muutoksiin ja pentujen myötä se taas vähän kokeilee rajojaan. Mutta minussa on ihan yhtä paljon ärrieriä joten sopii kokeilla. Taas on omistajan heikko hermorakenne koetuksella.

Mutta se eskaruutu. Noh, haastetta lisäsi kieltämättä se että joku lenkitti koiransa meidän ruudun poikki. Näin sen pellon takaa mutta päätin yrittää nostaa esineet silti. Oliko pakko tehdä se ihan lenkkipolun viereen? Salsa oli vaisu, haisteli toisen koiran jälkiä ja haahuili. Nostatin - lelua ei ollut matkassa mutta onnksi hanskat kädessä joten sillä riehuttiin vähän. Johan lähti paremmin ja molemmat esineet löytyi nopeasti. Huono treeni mutta palkkasin Salsan ruhtinaallisesti - nyt pitää vaan pikku hiljaa palautella mieliin miten hauskaa trenaaminen on. Eilenkin tehtiin kentällä ihan vaan väähn tottista, sivulle tuloja ja jääviä ja kauheet bileet. Pari eteenmenoa. Lopuksi vapaata riekkumista lelun kanssa ja tolpan kiertoja kuntoiluksi - alla tietty hyvät lämpät. Kyllä se taas siitä, ensi maanantaina meillä on jo ohjatut tokot.



maanantai 23. kesäkuuta 2014

Koiranväsytystaktiikka

Kuvassa on kuusi väsynyttä koiraa, kun oikein tarkkaan katsoo.  Miten tähän tilanteeseen päästiin?

No, helppoa.
Lopeta työt kolmelta - aja kotiin. Pennut ulos pisulle ja kakille ja päiväruualle. Pennut aitaukseen. Äitikoiralle ruokaa.  Äitikoira aitaukseen. Pystybaariruokintaa. Sisälle tekemään vähän töitä.
Pennut sisälle. Hetken simahdus = hetki töitä. Pennut taas ulos, tällä kertaa vapaana pihalla. Pennut leikkii äitikoiran kanssa ja yrittää kutsua ärrieriä leikkiin. Ja lisää pystybaaria. Pennut aitaukseen. Puolen tunnin puhelu kasvattajan kanssa. Pennut sisälle. Pentujen ja isojen koirien jätöksien keräämistä pihalta. Isot koirat remmin nokkaan ja reipas lenkki. Kotiin tullessa pennut ulos. Leikkiä ja äidinmaitoa. Pennut sisälle. Itselle ja miehelle ruokaa. Kotitöitä ja pennun leikitystä. Isojen koirien ruokinta. Voilá - kaikki väsyneitä, ehkä omistaja eniten itse ;).
Kun pennut oli saatu sopivan simahtaneeseen tilaan punnitsin ne vaivihkaa. Lyyli 3015g, Kosti 3280g, Lilja ja Hemmo jotain siltä väliltä (niitä on koko ajan ollut vaikea punnata kun eivät penteleet meinaa pysyä aloillaan).

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Juhannuspennut

Viime päivityksestä onkin kulunut tovi ja se johtuu ainoastaan siitä että bloggaaja on ollut hieman huonossa hapessa ja kiireinen. Muuta en ole jaksanut kuin töissä käydä ja pentuja pallotella. Pennut kasvavat ja voivat hyvin. Kaikki vatsaongelmat ovat takanapäin ja tulostetta pukkaa enemmän kuin mitä ehdimme kahteen pekkaan siivoamaan - mikäs sen ihanampaa kuin astua lämpöiseen pennnunkakkaan paljain jaloin aamukahvia keitellessä.

Salsa hoitaa vielä hyvin, enimmäkseen ruokaillaan pystybaarissa. Pennut syövät kiinteää ruokaa kolme kertaa päivässä, alta aika yksikön annos katoaa ahnaisiin kitusiin. Nacho on ollut jo reilun viikon kotona mutta vielä herra ei ole ihan lämmennyt pentujen leikkiinkutsuille. Pentujen lähestyessä se jähmii paikoilleen ja murisee matalasti poistuen sitten nopeasti takavasemmalle. Sohvalle pääsee vielä kätevästi turvaan. Tavallisesti Nacho tykkää pennuista ja leikkii muutenkin kaikkien leikkisien koirien kanssa, myös oman ikäisten urosten jos ne sattuvat olemaan tarpeeksi sävyisiä luonteeltaan. Ehkä pennut ovat vielä hieman liian pieniä ja "outoja" - uskon kyllä että kun leikkisetä pääsee vauhtiin saavat pennut kyytiä. Ilokseni Salsa leikkii mielellään pentujen kanssa. Aamuin illoin se leikittään jokaisen pennun kerrallaan, hellästi ja varovaisesti äidilliseen tapaan.

Pennut ulkoilevat jo monta kertaa päivässä, aina syömisen jälkeen, ehkäistäksemme aiemmin mainittua ongelmaa. Kaikenlaista puuhaa ja leikkiä jo keksitään, toiset touhuilut enemmän toivottuja kuin toiset. Vieraita on käynyt ja pennut ovat saaneet totutella myös pikkulasten ääniin paljon.

Niitä oikeita pennunottajia on vielä vieraillut valitettavan vähän. Mutta eiköhän asia ajan myötä ratkea, niinkuin niillä on tapana. Mieluummin odotetaan vähän kauemmin että hyvät kodit varmasti löytyy. Pentukyselyjä ottaa vastaa Anita, tiedot löytyy briskness.net - sivuilta.

Ja kuvasaastetta:

Pentujen ensimmäisiä ruokailuja

Iiris on innokas pentujen hoitaja
Ensimmäisiä kertoja ulkona - vähän Lyyliä hirvittää

Me pysytään kaikki tässä kasassa vaan
Hemmo köllöttelee

Ja lisää köllöttelyä

Lilja pahanteossa

Kosti aamukahvilla

Lilja taas pahanteossa
Lyyli ja Kosti leikkii pikku Jackin kanssa


Kosti ja Jesper

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kyltymättömät!

...no idea how to translate that title but it means that these puppies never get enough food! Whenever Salsa goes into the puppy box they want to eat. Sometimes she let's them feast for a longer time, sometimes only couple of minutes. I wonder if she can feel if there is milk still or if they are just playing around. In the evenings it happens that they all fall asleep in the box, but during daytime very seldom.
Since last Wednesday - Thursday puppies started to spend short time outside the box as well. Hemmo already managed to climb over the edge once, I haven't seen him do it a second time but I'm sure it wont take long until they all are all over the place. Yippee!
Yesterday we started another new thing - we tasted a little bit of solid food. First out some smooth baby food with meat and vegetables - I wonder how do they make it so smooth and even? All the puppies loved it, of course, and we took another taste of the yummy food today. They ate maybe and spoonful, teaspoon, each, so there was still plenty left for the always hungry mummy-dog. She was more than pleased to clean the puppies up afterwords as well.
They are developing so fast now. Walking is going better every day, their hearing has developed but vacuuming in the kitchen caused no alarm today. The radio is almost always on and we try to get them used to all kind of noises. We had the first child visiting yesterday, my niece Iris who is 4-years-old, and there will be lots of more coming once they get a bit older.
I'm getting very attached to the puppies, all of them, and if the situation was different I would not hesitate one second to keep on of the girls. But it's kind of relieving as well that I do not get to keep one, as how could I pick one over the other? At first I thought that Lilja is my absolute favorite but now it does not seem that easy.
PS. See - nothing about puppy poo ;) - the situation is back to normal, no diarrhea anymore!!!

Enpä taida jaksaa kääntää, kaikki hyvin, ruoka maistuu ja vilskettä ja vilinääkin alkaa jo olla. Vieläkun sais niitä kuvia tuotua.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Kakka juttu

Kyllä voi pieni ihminen tulla iloiseksi pienen koiran pienen pienestä kakasta.
Tämä meidän pentujen kakkaepisodi kaikkine kääteineeen kelpaisi, tai ainakin riittäisi, keskipitkän romaanin materiaaliksi. Ensin on löysää, sitten kiinteää, sitten tosi löysää sitten ei kakkaa ollenkaan.
Soitin sunnuntai-iltana eläinlääkärille kun osa pennuista, ainakin Hemmo muistaakseni, oli ollut kakattomia yli 24 tuntia. Lääkäri kovasti kyseli että ovatko virkeitä ja hyväkuntoisia entä onko yritetty kakattaa kostealla rätillä. Tässä vaiheessa pienet olivat olleet jo neljä vuorokautta kaoliini-pektiinillä. No minä olin niitä nyppinyt (kosteustason selvittämiseksi) ja pyllyjä hieronut että kohta ne olisivat olleet varmaan ruvella.
Tivasin eläinlääkäriltä että mitä tehdään - en minä ole näin pikkupentuja ikinä nähnyt, aika paljon ne nukkuu. Ymmärrän toki että ei hän halunnut lähteä sunnuntaina töihin. Anitan kanssa oli myös pidetty puhelinkonferenssia mutta hän ei ollut kovinkaan huolissaan kun pentujen painot nousivat, ruoka maittoi eikä kuiviltakaan vaikuttaneet. Lääkäri neuvoi antamaan matolääkkeen, Flubenolia minulla sattui olemaan - ja Axiluria mutta sitä hän ei suosittanut.
Annoin pentujen olla ihan rauhassa koko illan ja kun menin kahdeksan maissa vielä kokeilemaan kakatusta ruuan päälle niin jokainen töräytti pienet löysät. Ihanaa!
No, stoori jatkuu. Matokuuria jatkettiin, pennut ovat kakkineet kovin harvakseltaan edelleen mutta puhtia riittää. Kovasti tehdään jo kävelyharjoituksia matolla. Minulla on tuollainen pentualustaksi tosi kätevä valkoinen matto ;) tuossa pentulaatikon edessä. Laatikko siirrettiin perähuoneesta tupakeittiön puolelle ja Salsakin viihtyy paremmin.
Eilen illalla Lyyli ja Hemmo tekivät ja kohtuu kiinteät kakkamakkarat. Äsken Lyyliltä tuli ihan kiinteä, tosin vielä hieman vaalea ja limainen kakki. En vielä laita bileitä pystyyn mutta toivoa on!!! :)
This post is all about dog poo - not worth translating!