Sadepäivä

Tein taas nykyisen normipäiväni kun F lähti työmatkalle - toimistolla 9.30-14, sitten kotiin ja pennut ulos ja ruokaa. Juuri kun saatiin syötyä ja tarpeet tehtyä alkoi ukkostaa. Mentiin sisälle, pennut eivät osoittaneet mitään erityisiä reaktioita jyrinää kohtaan. Isotkaan koirat ei meillä pelkää mitään ääniä joten toimivat siinä hyvänä mallina pennuille. (Paitsi Nacho joka pelkää leivänpaahtimen kolahdusta kun leipä ponnahtaa ylös... ei mitään muuta, vain ja ainoastaan sitä.)

Pennut leikkivät ja minä tein töitä. Kun sade loppui ja sain hommat hyvälle mallille mentiin ulos vähän pidemmäksi aikaa. Maa oli toki märkä mutta pidin pennut liikkeessä. Käytiin jopa takapihalla - oli aika jännää! Tosin ei yhtä jännää kuin eilen kun oltiin aksatreeneissä. Siellä ne kirmasivat aksakentän viereisellä nurmella ja kun väsähtivät laitettiin häkkiin jossa nukahtivat tuutulauluna treenaavien koirien tasainen räkytys. Hyvin meni. Paitsi ehkä että vähän häirittiin muiden trenaamista vastustamattomalla söpöydellä.

Kun pennut väsyivät aloin roudaamaan niitä sisällä. Lyyli ja Kosti tulivat ihan itse nätisti. Siisteinä ja vain hieman märkinä. Lilja ja Hemmo pääsivät elämänsä ensimmäiselle tassupesulle lavuaariin. Lilja rakastaa nuuuhkia ja kaivaa, sen lempipaikka on ison tuijan alla. Hemmo lähtee mukaan mihin tahansa mikä vaikuttaa hauskalta. Molemmat olivat yltäpäältä kurassa. Yllättävän hyvin sujui peseminen, juokseva vesi elementtinä oli niin jännä että meni pennuilla pasmat sekaisin.

Hemmo tries to soften up Nacho - note the extremely tense body posture - "I am a big and serious terrier, don't you try with me!"

Hemmo

Lilja exploring the garden

Can a puppy possibly be cuter?

Lyyli is abig girl and can chew "bones"

Kaikista näistä koitoksista väsyineinä telkesin pennut häkkiin ja lähdin tekemään lenkkiä isojen kanssa. Salsalle otin muutaman esineen mukaan. Ruutu oli kapea kaistale, huonosti tallattu. Jätin sen väähn vanhenemaan ja lähdimme hölkkäämään pellon reunaa, kunnon kohotus on ohjelmassa se minulla että Salsalla. Eilisissä aksoissa huomasin miten rapakuntoon olen itseni päästänyt, osittain tosin olosuhteiden pakosta. Mikä postiivista Nacho toimi kuin unelma, ei häröilyä ja hyvä vauhti. Odotin nimittäin ihan pohjanoteeraustreeniä kun ollaan otettu aika paljon yhteen viimeaikoina. Nacho ei ole kovin hyvä sopeutumaan muutoksiin ja pentujen myötä se taas vähän kokeilee rajojaan. Mutta minussa on ihan yhtä paljon ärrieriä joten sopii kokeilla. Taas on omistajan heikko hermorakenne koetuksella.

Mutta se eskaruutu. Noh, haastetta lisäsi kieltämättä se että joku lenkitti koiransa meidän ruudun poikki. Näin sen pellon takaa mutta päätin yrittää nostaa esineet silti. Oliko pakko tehdä se ihan lenkkipolun viereen? Salsa oli vaisu, haisteli toisen koiran jälkiä ja haahuili. Nostatin - lelua ei ollut matkassa mutta onnksi hanskat kädessä joten sillä riehuttiin vähän. Johan lähti paremmin ja molemmat esineet löytyi nopeasti. Huono treeni mutta palkkasin Salsan ruhtinaallisesti - nyt pitää vaan pikku hiljaa palautella mieliin miten hauskaa trenaaminen on. Eilenkin tehtiin kentällä ihan vaan väähn tottista, sivulle tuloja ja jääviä ja kauheet bileet. Pari eteenmenoa. Lopuksi vapaata riekkumista lelun kanssa ja tolpan kiertoja kuntoiluksi - alla tietty hyvät lämpät. Kyllä se taas siitä, ensi maanantaina meillä on jo ohjatut tokot.