Uusi vuosi ja uudet koiruudet

On se niin suloinen, se pentu, nukkuessaan. Melko intensiivistähän tämä pentuaika on, kyllä minä sen tiesin, mutten sitten kuitenkaan muistanut miten aktiivisia ne on. Juuri kun olet yhden pissiparerin korjannut niin heti on kakit toisella. JA kun sen korjaat niin saat jo rientään nostamaan pentua pois jukkapalmun kimpusta. Jnejne... Mutta on se sitten niin ihanakin, pallomaha nappisilmä!

Salsa on ollut meillä nyt tasan kaksi viikkoa ja sopeutunut kotielämään kiitettävästi. Välillä meinaa leikit yltyä niin riehakkaiksi Nachon kanssa että joudumme vähän rauhottelemaan. Koiranpentu on vähän kuin pieni lapsi, kun alkaa mennä ylikierroksille niin sitä junaa ei pentu itse pysty pysäyttämään. Nacho on vähän liiankin kiltti ja sietää pennun riehumista ja puremista loputtomiin. Ruokakuppiiaan se sentään osaa jo puolustaa ja joka ilta käydään "kenen pesä"-niminen titaanien taisto jossa Salsa yrittää ensin tuijottamalla ajaa Nachon pediltään, sitten hiipiä takaa sen viereen samalle pedille. Ihan paimenkoiran elkeet. Lopuksi pentu kuitenkin rauhoittuu omaan pesäänsä.

Ihan selvästi voimakastahtoinen ja itsenäinen neitonen on meille tullut. Vetoleikkijä leikkisi vähän liiankin kanssa ja pihalla mennä viipottaa ihan omia polkujaan pelottomasti. Terrierin omistajina meillä ei varmaan tule olemaan ongelmia, johdonmukaisuudella ja sopivalla motivoinnilla varmasti kasvaa erittäin mukava koira.

Mitään varsinaista treeniä ei näin pienen kanssa ole vielä tietenkään otettu mutta nimensä ja kom-käskyn osaa, nej-käsky alkaa myös olla aika hyvin tassussa.
Autoilusta neiti ei perusta, vikinä yltyy välillä ulvomiseksi mutta uskomme siedätykseen - autoiluun on pakko tottua jos meidän perheeseen meinaa kuulua.
Nachon treenaaminen on viime aikoina jäänyt tosi vähälle, syynä muutto ja remonttikiireet. Nyt sain viimeinkin otettua itseäni niskasta kiinni ja järkkäsin meille treenipaikan hallivuorolla läheisen koirakerhon ryhmään. Agilitystä on siis kyse. Esteet me jo osataan ja monet möllikisat on voitettu, nyt pitäisi vaan uskaltautua kisaamaan ja hiomaan omia ohjausvirheitään.
Salsan kanssa haaveilen TOKOilusta, PK-lajejakin olisi kiva kokeilla ja mies haluaisi Salsasta agility kaverin. Mulla ei varmaan nopeus riittäisi BC:n hjaamiseen agilityssä. Ei sillä että parsoni olisi hidas mutta se on sentään mini kokoinen että saan vähän tasoitusta.
Odotan innolla uutta koiraharrastusvuotta, olkoon se aktiivisempi kuin tämä kulunut. Tältä illalta toivotaan mahdollisimman vähän rakettien pauketta!

Tällaista menoa ja muuta koiramaista

Tässä blogissa seurataan miten 4-vuotiaan parsonimme Nachon ja bordercolliepentu Salsan yhteiselo lähtee sujumaan ja raportoidaan kaikki koiruudet mitä tyypit yhdessä ja erikseen keksivät.

Salsa, kennelnimeltään Briskness Kätevä Emäntä, vauvanimeltään Sointu, tuli meille muutama päivä sitten. Kiitokset tästä ihanasta pennusta Anitalle!

Yritin saada kaverukset yhteiskuvaan, tuloksena ainoastaan yllä oleva video. Eli menoa ja meinikiä on ollut ja lisää luvassa. Huh, saattaa mennä hermot muutamaan kertaan mutta hauskaakin tulee ihan varmasti olemaan.