Salsan hakuilut

Oltiin ”taas” hakutreeneissä. Meidän neljänsissä ever. Kivasti meni. Päivä oli mitä ihanin, kaunis kuulas pikkupakkanen. Treenissä oli monta uutta mukana. Joillakin meni hyvin, toisilla taas aikamoisia yllätyksiä. Koirat on koiria, onneksi, eikä koskaan voi tietää sataprosenttisesti mitä niiden päässä liikkuu. Salsalle laitettiin ekaa kertaa ukot ”oikeisiin” piiloihin ja käytiin yhdessä hakemassa hajut. Sitten palattiin lähemmäs keskilinjaa ja lähetin koiran. Lähti kuin pyssyn suusta. Ekalle maalimiehelle en ollut ohjeistanut tarpeeksi hyvin suoraa palkkaa joten Salsa kävi kattomassa ukon mutta kun palkkaa ei tullut jäi hetkeksi pyörimään ja käväisi mun luona ja meni sitten takaisin. Piilo oli kallion päällä notkelmassa joten en nähnyt mitä siellä tapahtuu joten jouduin sitten kapuamaan sinne ja antamaan luvan palkkaamiseen. No, ei se mitään. Seuraavat meni ihan putkeen samalla tyylillä, mutta täysin suoralla palkalla. Paitsi että namipurkit oli liian pienet, Nachon kuonoon sovitetut… Minun silmään näyttäisi että Salsa on nyt hoksannut mitä siellä metsässä tehdään ja mitä käskysana tarkoittaa. Ollaan pari kertaa tehty Kepon kanssa, ja niin etten minä tiedä missä ukko on. Näyttäisi sillä nenä toimivan. Kaikki nämä hajuun perustuvat kouluttamiset on mulle vielä vähän vieraita. Olen niin hämilläni miten hyvin Salsan tunnariharkatkin on mennyt. Nenä on auennut. Tiedetään, tiedetään, PK-haussa se ukkojen löytäminen ei ole se vaikein juttu, vaan eteneminen laatikoissa, ilmaisut jne. + tietenkin tottis joka on ihan kesken metrisine hyppyineen ja eteenmenoineen. Täytyy ostaa jotain rullia ja alkaa irtorullatreenit Kepon kanssa. Tässäkin lajissa olen vaan niin varovainen kun ei ole mitään kokemusta. Ettei tule opetettua ihan väärin. Yritän kuunnella viisaampia. Ja hyviä neuvoja on maailma pullollaan