Mitä ne on, sellaset koiraihmiset? Perus-Rekun lenkittäjä varmaan pitää itseään ihan yhtä koiraihmisenä kuin aktiiviharrastajakin. Ja aktiiviharrastajat arvottaa toisiaan lajin perusteella, ja menestyksen tietty myös. Olen törmännyt kaikenlaisiin, enimmäkseen mukavia kaikki, jotkut vähän erikoisia, tai maailmankatsomukseltaan niin kerta kaikkiaan erilaisia kuin minä. Yhtä kaikki koirista löytyy aina jutun juurta, toisilta koiraihmisiltä saa neuvoja ja uutta perspektiiviä, kokeneilta harrastajilta hyviä vinkkejä. Erilaisia koiria on mukava nähdä "työn touhussa" mutta harrastuksen varsinainen suola on uudet mielenkiintoiset ihmiset. Välillä tulee pieniä haavoja ja sitä suolaa niihin haavoihin... huhu, olipa ontuva metafora.
Käsitykseni koiraihmisistä on muuttunut vuosien varrella, varsinkin viimeisen kolmen vuoden aikana kun olen Salsan myötä saanut tutusta paljon laajempaan kirjoon harrastuksia.Ennen fanaattiset koiraharrastajat olivat minusta vähän outoja - treeniliiveineen ja likaisine ulkoiluhousuineen. Nyt minusta on tullut aivan samanlainen. Puolet palkasta menee koirien harrastusvälineisiin, ruokiin ja kisa-ja kurssimaksuihin. Eläinlääkäristä puhumattakaan. Ja puhumisesta puheenollen, laji kuin laji, voin puhua koirista tuntikausia, taukoamatta. Olen ihan yhtä outo kuin ne joita ennen pidin vähän outoina... jes!
Hullun koiraharrastajan viikko voi mennä vaikka näin:
maanantaina: aamu ja iltalenkki, jonka päälle vielä juoksulenkki Salsan kanssa, minkä lisäksi tunnaritreeniä ja vähän muuta tokottelua pihalla, molempien koirien jumppaaminen.
tiistaina: lepopäivä, vain normilenkit n. 1h + pihalla oleilua
keskiviikko: KeTynä Salsan agitreeneissä, tehtävänä Salsan lämmittely ja jäähdyttely, Nachon kanssa virittely treeniä hallin pihalla
torstai: aamutreenit Nachon kanssa, radanpätkiä, ohjauskuvioista valssailua ja takaakiertoa, keppitreeniä, illalla hallivuoro Salsan kanssa ohjelmassa tokoa (ryhmäliikkeet, kaukot, ruutu! ja hyppynouto, koko perheen juoksulenkki n. 4km illan päätteeksi
perjantai: koirien lepopäivä vain normilenkit, ihmisten pikkujouluilta
lauantai: klo 9:00 koetoimitsijakurssille pirteenä ja mielenkiintoista sivistymistä jatkui aina klo 16 asti, Nacho mukana koko päivän kun en raaskinut jättää koko päiväksi ihan yksin kotiin, S& F agikisoissa Riihimäellä
sunnuntai: KKK:lle agikisoihin, molemmilla kaksi starttia
Ja sitten nopea tämän päivän ratojen purku. Tuomarina Alan Mattsson
Eka rata oli helppo, suoria linjoja eikä vaikeita puolen vaihtoja. Ennen lähtöä vähän rähinää toisen parsonin kanssa kun molemmat kävi vaan niin kierroksilla. Nacho lähti kuitenkin mukaan kivasti. Radan alku meni niin hyvin että ohjasin puomin huolimattomasti ja puomin alastulolta tuli kontaktivirhe, sitten ote hieman lipesi enkä varmistanut rengasta joten siitä hylly.
Toinen rata oli huomattavasti haastavampi, hankalia kulmia ja meille huonosti sopivia puolenvaihtoja useita. Tein valssin putken eteen, vauhti pysähtyi ja Nacho ehti jäädä ihmettelemään ihan putken takana istuvaa ratahenkilöä. Siitä kielto. Kiellot onkin meidän suurin ongelma. Treeneissä ei koskaan kesken rataa istukele vieraita miehiä. Loppurata vedettiin kuitenkin kohtuu hyvin joten luokkavoitto ja hukeet palkinnot kotiin viemisiksi. Kuten sanottu en olisi kaksi vuotta sitten uskonut että tähän päästään. Me happy!
Ah, kylläpä kuulosti tutulta tuo teksti :) (paitsi agilityn ja menestymisen osalta, meillä ei ole siitä kokemusta..). Paljon onnea luokkavoitosta!
VastaaPoistamoi
VastaaPoista