Remontti

Nyt tulee vähän OT-juttua, ei liity koiriin kuin epäsuorasti.

Tänään alkaa KUNTOREMONTTI: http://niinuagilitysport.fi/kuntoremontti/

Olen vuoden löhöilyn jälkeen aika kurjassa kunnossa, kestävyys, lihasmassa - kaikki gone. Jäljellä vain  - no... massa. Ilmoittauduin sitten Niinu agility Sportin kuntoremonttiin tavoitteena saada itseni taas siedettävään kuntoon ja ohjatulla treenillä se onnistuu parhaiten. Toinen tavoite on sitten tulla paremmaksi aksaohjaajaksi - olenhan sietämättömän hidas. Vaikka teen monia asioita nopeasti, juokseminen ei koskaan ole ollut mun juttu.

Vajaa pari vuotta sitten aloin pikkuisen lenkkeilemään ja pääsinkin siinä ihan hyvään vauhtiin ennen raskautta.  Sitten voin ensin niin huonosti ja sitten niin paksusti etten pystynyt enää juoksemaan. Nopea en koskaan ole ollut. Ja vaikka järjenjuoksussa ei ole mitään todistettua vikaa on minulla käsittämättömän huono koordinaatio. En osaa vasenta ja oikeaa eikä minun ole helppo tehdä edes valsseja saati sitten japanilais-saksalaisia-persjättö-päällejuoksuja. Eli jos joskus meinaan ohjata mustavalkoista agikiituria asialle on pakko tehdä jotain.

Viime vuoden maaliskuun jälkeen en ole juurikaan tehnyt muuta treeniä kuin kävelyä. Tänään kävin ekaa kertaa pienellä lenkillä niin että lapsukainen oli rintarepussa. Lenkkikaveriksi valikoitui Rumba koska sitä ei vielä vaunulenkille uskalla mukaan ottaa. Autojen jahtaaminen on hieman vähentynyt edelleen, lähinnä se tuijottaa niitä. Kummallista kyllä jos astumme vain kaksi metriä tieltä sivuun Rumba ei katsokaan autoihin. Vapaana ollessaan se ei myöskään kiinnitä niihin huomiota. Kun Rumba on yksin lenkillä, tai siis kun Salsa ja Nacho eivät ole mukana, se kävelee suht nätisti. Mutta kun kaikki kolme on niin voi kiesus, sitä vetämisen määrää. en ole jaksanut olla sen kanssa kovinkaan tarkka, kyllä se siitä rauhottuu iän myötä, niin kävi emälleenkin. Mutta mukavammat valjaat on ostettava, se aiheuttaa itselleen pian vammoja tempoillessaan. Hölmö pentu!

Tänään on siis kuntorempan ekat treenit, salilla. Olen aina tykännyt salitreenistä enemmän kuin kestävyydestä mutta nyt pelkään etten jaksa edes viiden kilon painoa nostaa. Ai niin, nostelenhan minä täällä päivät pitkät tuota yhtä viisikiloista. Ja siitä aasinsiltana vielä että selkä on aika kipeä, vanha vamma muistuttaa itsestään, mikä lie iskias. Joka ei kumma kyllä vaivannut lainkaan raskauden aikana.

Raportoin/laitan itselleni muistiin miten kuntoilun aloittaminen sujuu ja miten kunnonkohotus etenee. Niin siis jos jään henkiin vielä tämäniltaisen jälkeen.