maanantai 2. helmikuuta 2015

Kuntotesti osa 1

Koska jäin henkiin torstain treenien jälkeen lauantai-iltana koitti Kuntoremontin lähtökunnon ensimmäinen osa.

Torstain treenit olivat oikeastaan aika helpot koska ei tehty koko harjoitusta, vain alkulämpät ja sitten käytiin voimaharjoitus läpi. Huomaan tietenkin etteivät lihakset ole normaalissa kunnossa. Mutta pystyin tekemään 12 vatsalihasliikettä makuulta ylös asti. Ja vielä toisen mokoman painon (muistaakseni 6 kg) kanssa. Wohoo! Salitreeni on suunniteltu juoksuliikettä silmällä pitäen ja tykkäsin kovasti siitä että sarjat on lyhyet, liikkeet yksinkertaiset ja viiden liikkeen setin ehtii tekemään puolessa tunnissa. Lopuksi käytiin läpi porrasjuoksutreeni joka toimii vaihtoehtona mäkitreenille. Meillä ei täällä ole sen pahemmin juoksemiseen soveltuvia portaita kuin sulia mäkiäkään, täytyy pohtia miten tuon toteuttais.

Lauantain harjoitukset alkoivat viideltä, mikä on ihan ok aika torstai-illan puoli kahdeksaan verrattuna. Tykkään treenata ennemminkin aamulla kuin illalla ja näin pimeimpään aikaan iltatreenit tuntuu erityisen raskailta. Lisäksi selkä on nyt vihotellut viime aikoina enemmän joten lähin aika varovaisena testiin. Olin valmistautunut etten pysty tekemään jotain osa-aluetta ollenkaan. Aika paljon jännittikin, mitä olisi helpottanut jos olisi vähän tiennyt mitä tuleman pitää.

Ensin teimme pitkän lämmittelyn, otin ensimmäistä kertaa reiluun kymmeneen kuukauteen enemmän kuin 20 juoksuaskelta. Selvisin. Teimme tikasjuoksua joka tekee varmasti hyvä koordinaatiolle ja erilaisia muita juoksuharjotteita - polvennosto ja huopausjuoksua, joka oli minulle ihan uusi juttu.

Testi koostui kahdesta osasta: yhden jalan vauhditon pituus ja rata jossa piti kiertää siivekkeitä 70 metrin matkalla. Juoksuosuudessa piti lisäksi tutustua paperilla 25 esteiseen rataan ja tehdä se numeroimattomalle paperille juoksun jälkeen.

Vauhditon pituus tuntui vasemmalle (kipeän SI-nivelen puoli) vähän ilkeälle, paras suoritus vähän reilu 90 senttiä. Oikealla 115 senttiä.

Juoksu hyppelyn perään oli väähn hankala mutta onneksi pohja Niinun hallissa on ihan huippu. Jos 20,9 sekunnin pohja-ajasta saisi muutaman kymmenyksen pois olisin ihan tyytyväinen. Vedin niin lujaa kuin näillä spekseillä pystyin. Testin jälkeen loppuverkka ja juokseminen tuntuikin yllättävän helpolta. Pidempiä lenkkejä ajatellen kengät täytyy kyllä uusia, jalka on kasvanut (tai leventynyt ja laskeutunut) raskauden myötä sen verran että kymppiä en olisi noilla kengillä pystynyt juoksemaan. Siis jos se olisi kengistä kiinni.

Lopuksi keskuteltiin tavoitteista ja miten niihin päästään. Itse kaipaisin vieläkin kovempaa painetta - kun ollaan kerran lähdetty mukaan niin nämä ja nämä jutut täytyy viikon aikana tehdä ja tavoitteet voitaisiin laittaa valmentajien kanssa yhdessä. Harjoitteet vaikuttivat hyvin suunnitelluilta ja puitteet olivat muutenkin kunnossa mutta valmentajat olisivat voineet esitellä itsensä paremmin. Kun en pahemmin kisakentillä ole liikkunut tai piireissä pyörinyt en tunne heitä. Ryhmää saisi tiiviimmäksi jos porukka olisi esitellyt itsensä ja kertonut vähän millä odotuksilla ollaan liikkeellä. Yhdessä tekemisen takia ainakin minä lähdin mukaan.

Sunnuntaina olin ihan loppu, tuollainen rääkki kylmiltään otti voimille. Mutta tuntuu ihanalta kun tietää tehneensä. Tänään on fysioterapeutin arvio lihastasapainosta, jännä kuulla mikä on tuomio.

Sitten muihin aiheisiin, koiriin siis.
Rumba pääsi eilen ajelulle ja käytiin Mustissa ja Mirrissä. Ajattelin että uudet valjaat auttaisivat vetämisongelmaan. Rumba tottui alunperin valjaisiin Nachon pehmeillä Rukka-valjailla. Kun se kasvoi niistä ulos ostin sille Y-valjaat ja niiden päälle laittaminen on suuri inhotus. Jos se vetääkin valjaista pois?

Näin nätit ne on:




Ja nätti on koirakin, vaikka itse sanonkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti