Joulu evakossa

Nacho joutui kuin joutuikin viettämään joulun evakossa Hangossa, Salsan juoksu alkoi sopivasti joulua edeltävällä viikolla.
Ihan helpolta ei tämä ensimmäisen narttukoiran omistaminen ole tuntunut – juoksuja tulee aika tiuhaan tahtiin ja koira ei ole niiden aikana ihan oma itsensä. Juoksu tai Nachon poissaolo tai molemmat tekevät Salsasta vaisun ja takertuvan, se kiehnää koko ajan jaloissa ja nukkuu aika paljon. Treeni-intoa ei ole samalla lailla, keskittyminen on aika huonoa. Hormonit aiheuttavat ärtyisyyttä, Salsa ei oikein jaksanut kaksivuotiaan siskontytön intensiivistä seuraa pitkiä aikoja putkeen joulun pyhinä. Tyttö juoksisi koko ajan koiran perässä ja hokee ”sasa, sasa”. Oli pakko erottaa ystävykset välillä kun koira alkoi murahtelemaan ja lapsi on vielä liian pieni ymmärtääkseen jättää se rauhaan. Ruokapöydässä tuntui yhteinen sävel löytyvän tosin turhankin helposti – lapsesta on hauskaa syöttää koiraa ja koirasta mikäs sen parempi kun istua pöydän vieressä ja tulla syötetyksi kinkulla, lohella, mallaslimpulla, pipareilla jne.
Myös lelujen ”hoivaaminen” nuolemalla ja vikisemällä on alkanut samalla tavalla kuin viime juoksun aikaan. Erityisesti joululahjaksi saatu poro-dummy on ollut ”pentuna”. Mitään pesää ei ole tosin vielä tehty joten aika lieviä valeraskauden merkkejä ymmärtääkseni, täytyy seurata miten tilanne kehittyy.
Ei tässä sitten muuta kun mahdollisimman paukutonta uutta vuotta kohti!