Toinen lomaviikko
käytettiin yllättäen tiiviisti aksatreenien merkeissä. Olen harrastellut lajia
aina vähän vasemmalla kädellä, koska kisaaminen ei kiinnosta enkä ole erityisen
nopea ja hankalat ohjauskuviot tuntuvat – no, hankalilta.
Periaatteena on
ollut, niin kauan kun koira tykkää käydään kerran viikossa, miinus tietenkin
lomat jne. Vasta Salsan myötä on herännyt pieni ajatus että aksaa voisi
treenata vähän useamminkin ja tehdä myös tekniikkaharjotteita ratatreenin
lomassa.
Nachon kanssa
treenatessa pinna on kyllä pidentynyt, minun siis, ei koiran. Nacho ihan yhtä
höyrypää nyt lähes 7-vuotiaana kuin reilun vuoden vanhana kun ekaa kertaa
käytiin esteisiin tutustumassa. Nachosta tuli minun harjoituskappale, voisin
listata kymmeniä asioita mitä ei kannata seuraavalle koiralle opettaa kuten
Nacholle on opetettu. Joitakin virheitä olemme Salsan kanssa onnistuneet
korjaamaan. Mutta koirat nyt ovat fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan
niin erilaisia että monessa asiassa ollaan menty taas kantapään kautta.
Viime viikosta
tuli siis puolivahingossa aksaviikko. Tiistaina
jouduin Salsan vakkarivuorolle ohjaamaan kun F oli kuumeessa. Monta kertaa tuli
Nachoa ikävä – mutta ei auttanut, sinä päivänä oli vaan yksi koira
käytettävissä (Nacho vielä lomaili
Etelän lämmössä). Treeneissä tehtiin
niistoharjoituksia ja sain huomata että koirahan osaa tämän jo. Niisto
toimii kivasti rataa lukevalle koiralle hyvin kun esteen voi merkata ja itse
edetä radalla. Saan taas opetuksen siitä miten tärkeää on katsoa koiraa.
Lopuksi tehtiin välistä vetoja ja takaakiertoja kolmen sarjoissa. Nachon kanssa
huiskin vaan käsillä ja juoksen suoraan mutta maksikoiraa pitäisi ehtiä vähän
kropalla jarruttaa. Vaan eipä puutteellinen ohjaus paljon Salsaa haitannut, se
katsoi vaan että ”ai tämä harjoitus – okei mä meen!” Siinä oli sitten ihan vaan
statistin roolissa keskellä kenttää että mitä äsken tapahtui.
Keskiviikko oli
koirien ansaittu lepopäivä, ajettiin Hankoon ja käytiin illalla terdellä. Mutta
torstai-illaksi ehdittiin taas
treeneihin. Salsa vieraili Nacho vakkari-ryhmässä. Ohjelmassa oli ykkösluokan ratatreeniä. Nacholla meni
tavalliseen tapaan, muutama töksäys (Nachon keskittyminen herpaantuu ja jää
tuijottamaan radan ulkopuolisia asioita). A-esteen alastulo on nyt suurin
yksittäinen ongelma, täytyy namittaa sitä siinä vähän että ei loikkisi niin
hirveästi, ihan vaan terveyden kannalta. Kepit toimii taas paremmin ja muissa
esteissä ei ole suurempia ongelma. Myös putkiulkopuolelta ohjattuna toimii
kohtalaisesti. Salsalla oli huono päivä, keskittyminen herpaantui, meni
haukkumiseksi ja roiskimiseksi. Lopulta meni ohjaajaltakin hermo, ja koira
vietiin hetkeksi jäähylle. Puhuttelun jälkeen parivaljakko sai muutaman ihan
hyvän pätkän tehtyä, välipalkkojen kanssa.
Treeneistä jäi
vähän huono maku suuhun, ja purimme juttua yhdessä. Järkeilimme että lähes
kahden viikon treenitauko aksasta (pois lukien meidän tiistaiset tekniikat)
sekä se että olin tehnyt Salsan kanssa niin tiiviisti yhteistyötä edeltävät
kuusi päivää aiheutti epävarmuutta. Väsymystäkin saattoi olla takana.
Lääkkeeksi minä en enää ohjaa aksakentällä Salsaa ja huolehditaan hyvästä
virittelystä ja lepotauoista.
Nacho loppupalkalla
Ja tietenkin
lisää treenitreeniä! Eli vahingosta viisastuneena tai jotain sännättiin perjantaisen
lepopäivän jälkeen lauantai-aamuna
tekemään ratatreeniä. Valittiin sopivan kiva mutkainen ykkösluokan rata.
Keli oli paahtava joten hirveen pitkiä pätkiä ei voinut tehdä, jopa Nacho
hakeutui varjoon muutaman kierroksen jälkeen.
Salsan treenit menivät onneksemme paljon
paremmin, tässä yksi nolla rata:
Aktiivisen viikon
lopuksi käytiin tekemässä vielä ihan lyhyet
hyppytekniikat sunnuntai-iltana. Molemmat teki samoja harjoituksia, set
point – yksittäinen hyppy ja kasvavaa hyppy sarjaa. Nacholla meni korkeelta ja
kovaa. Kasvava sarja on sille hyvä kun joutuu vähän miettimään. Pitäisi vaan
saada ne ponnarit käyttöön että voisi tehdä tarpeeksi matalilla. Salsa epäröi
kasvavaa sarjaa ensin tosi paljon, pelästyin jo että se on kipeä. Sitten
otettiin lelu käyttöön ja parin harjoittelukerran jälkeen askeleet piteni
nätisti. Vien sen kuitenkin jossain vaiheessa fyssarille, jos siellä vaikka
onkin vähän jäykkyyttä kun ollaan paljon treenattu.
Ensimmäinen
työviikko jatkuikin sitten haun merkeissä maanantaina ja tiistaina Salsan
agility ja pk-tottis (jossa havaitsin jo pientä väsymystä sekä ohjaajalla että
koiralla). Keskiviikkona lepuutettiin päätä mutta treenattiin kroppaa juoksulenkillä (!
Kyllä, minäkin!) ja torstaina Nachon agility joihin Salsa pääsee taas
vierailemaan. Tehtiin tekniikkaa, etenemistä, persjättöjä - meidän bravuuri Nachon kanssa - pakkovalsseja ja sen sellaista. Tosi kivat treenit mutta koirille raskaat. Kaikki kolme aivosolua joutuivat kovasti törmäilemään toisiinsa. Kroppakin oli koetuksella, Nacho oli vähän jäykkä aamulla, täytyisi viedä sekin fyssarille.
En tiedä mikä
ihmeen treenikärpänen meitä on päässyt puremaan mutta tuskin tätä tahtia kovin
kauaa vedetään. Viikonloppuna ainakin levätään. Mutta tänään ehkä epiksiin.
Raportoin jos on jotain kerrottavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti