Tottistreenit

Seuraaminen <3
Yritän kovasti aivopestä itseni siihen että seuraaminen on kivaa ja sitä pitää treenata ihan yhtä paljon kuin kaikkea muutakin. On aika epäreilua odottaa koiralta hyvää seuraamista jos ei sitä koskaan treenaa ja itse inhoaa koko liikettä.
Tämmöisiä pieniä ahaa-elämyksiä viime viikkoina.
Eilen tehtiin siis Suskin Pk-tottistreeneissä seuruuta. En leikittänyt ennen  liikkeelle lähtöä, joten vire ei alkuun ollut hyvä. Mutta leikkimällä se heti nousee ja tekemisestä tulee hauskaa. Ylläripylläri...
Vielä ei tehdä ollenkaan oikeaa paikkaa ja tarkkuutta ja oikealle kääntymistä vältetään. Edelleen siis vaan tunnetilaa, tunnetilaa. Namit on jätetty treeneistä pois kokonaan mikä vaatii minulta vähän totuttelua. Hyppynouto meni hyvin, este matalalla ja luovutus pikkusen vino mutta liikkuminen reipasta. Sitten tehtiin vielä luoksetuloa jossa ohjaaja mokaili taas aika tavalla. Tarkoitus on kehua eteenistumisesta (laumavietti) ja sitten vasta palkka siten että liikkuu taaksepäin ja antaa koiran hypätä lelulle. Tämä ihan uusi tyyli vaatii vähän harjoittelua mutta jo toisella toistolla saatiin nätimpi eteentulo. Lopuksi vielä eteenmeno samaa linjaa luoksetulon kanssa - niinkuin kokeissakin. Lähti kuin pyssyn suusta vaikka lelu ei ruohikossa näkynytkään ja kouluttaja manasi ettei lähde kun kielsin menemästä lelulle sitä jättäessä. Ota näistä koirista sitten selvää! Mutta ehkä joku päivä tottiskin on minusta vielä oikeasti hauskaa.
Ai niin ja Salsan aksat meni kuulemma hyvin myös. Tiistai on Salsan tehotreenipäivä, aksa ja pk-tottis peräkkäin. Agilityssä pätee vanha totuus, mitä vähemmän ohjaaja höpöttää ja huitoo käsillä sitä parempi. Ja jotain jostain rytmityksestä mulle esitelmöidään koko ajan. Me ei Nachon kanssa ehditä miettiä mitään rytmejä, juostaan vaan täysii ja välillä huudetaan toisillemme päin naamaa. Ja viime viikon treeneissä tehtiin ykkösluokan ratoja nollina kuin vettä vaan. Hah!
Huomenna tytöt lähtee leirille, kolme päivää tiivistä hakuilua, saa nähdä miten meidän käy.