keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Erilaista koirakuvausta

Koiria kuvataan edestä ja takaa, kun ne istuu ja kun ne makaa. Suuri osa nykykoirista käy myös vähän erilaisissa kuvauksissa, nimittäin eläinlääkärin luona. Useimmiten röntgenkuvataan lonkatm nykyään myös kyynärät, selkä, polvet ja mitä vielä.

Rumba pakkaspäivänä tammikuussa 2016


Joku varmaan pitää koko hommaa aika turhana, eihän kaikki ihmisetkään käy läpivalaistavana 16-vuotiaana. Miksi sitten koira? Kai siitä sitten näkee jos on kipeä ja voi tutkia. Nehän elääkinkin niin vähän aikaa. Ja onhan ne tosiaan vaan koiria.

No, itselle omien koirien terveystutkimukset on näyttäytyneet siinä valossa että kun molempia tyttöjä on tarkoitus käyttää jalostukseen niin asianmukainen tutkiminen on selviö. Bordercollieilta suositetaan tutkittavaksi vähintään lonka ja kyynärät, sekä silmät peilaamalla. Moni kuvauttaa myös selän tätä nykyä.

Toki omien koirien tervys ja hyvinvointi kiinnostaa. Koirasta ei kovin helposti näe onko sillä kipuja. Eläin ei vaistonmvaraisesti näytä sairauttaan jos sen ei ole aivan pakko. Ei edes pitkälle domestikoitunut kotikoira. Moni omistaja varmaan luulee osaavansa lukea koiransa ilmeitä ja eleitä niin hyvin, että tietää tasan tarkkaan nipistääkä sitä masusta vai onko tassu pipi.

Oma suhtautumiseni koiran terveyden- ja sairaudenhoitoon on muuttunut matkan varrella melkoisesti. Lähtötilanteesta 90-luvun alusta, kun ahmin kaikki kirjaston koirakirjat ja tiedon myös koirien sairauksista, muistan vain sen ettei koiran teveydentilaan paljon kiinnitetty huomiota. Koiranruokaa saa kaupasta, vettä pitää olla tarjolla ja kynnet leikata, ehkä harjata joskus jos turkinlaatu sitä kaipaa. Meidän koiria kyllä käytettin eläinlääkärissä rokotuksilla, ja vanhemmiten ne tarvitsivat hoitoa enemmänkin, mutta hoito oli aina oireenmukaista, ei koskaan ennaltaehkäisevää.

Sitten uuden koirasukupolven, Nachon ja varsinkin Salsan myötä vähän hurahdin. Nachon suunhoitoon on laitettu tuhansia euroja, ei  - vakuutus ei ole korvannut, ja sen kipeytynyttä ja jäykkää alaselkää hoidettiin monella tapaa. Salsan vasemman takajalan ontumista selviteltiin monta kuukautta ja tassujen kutitusta hoidettiin ruokavaliokikkailuilla. Salsan olemmat oireet taisivat olla psykosomaattisia, minun psyykkeestäni. Se on niin äärimmäisen herkkä koira minun tunnetiloilleni.

Tieto lisää tuskaa, kun lukee ja ottaa selvää kuvittelee näkevänsä oireita jokaisessa korvanvärähdyksessä. Onneksi tulin hieman järkiini, pentuprojektin ja Rumban myötä oletan koirien taas olevan terveitä jos ei toisin todisteta. Niitä käytetään edelleen säännöllisesti eläinlääkärissä. Nachon suuta hoidetaan - kuten viimeksi kesällä kun se kipuili yllättäen. Salsan tassut eivät enää kutise, suurin syy leinee pääosin viljaton ravinto ja natural menun lopettaminen. Raakaruokaa koirat saavat enää satunnaisesti, aika ei vaan kerta kaikkiaan riitä sen kanssa näpertelyyn. Siis elämäntilanne myös asettaa omat reunaehtonsa ja koirat eivät nyt vaan millään voi olla prio ykkönen.

Rumba on kumikoira, mitään suurempia havereita sille ei ole ihme kyllä sattunut vaikka painaakin menemään joka päivä ihan tuhatta ja sataa. Sen liikkeet ovat jotenkin niin kevyet ja elastiset. Salsa ennemminkin satuttaa itsensä kun se laittaa liikkumiseen niin kamalasti voimaa.

Rumba eli Briskness Open Heart, kuvattiin luustoltaan täysin terveeksi vuoden ja kehdeksan kuukauden iässä. Eli lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja LTV0.
Tulokset virallistettiin Kennelliitossa:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI35329/14&R=297

Milloin tulee koirien psykologiset testit? Koulutuskypsyys arvioinnit? Koirien 360?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti