Alla oleva teksti on kopiotu, mutta hyvä teksti minusta. Koira on koira, ei ihminen mutta silti arvokas sellaisenaan. Minun "vain koirat" tuovat minusta esiin sen mikä on minussa parasta (joskus myös aika huonoja puolia kuten lyhyttä pinnaa!) ja mikä parasta ohjaavat ajatukset pois päivän huolista.
Suunnattomasti sieppaa kun joku vähättelee koiria, niiden asemaa meidän perheenjäseninä tai "koira-arvoa" yleensä. Ja ei pelkästään sieppaa vaan tulen siitä kovin surulliseksi. Näinä vaikeina aikoina, kun elämä hieman potkii päähän, mikään ei saa minua palautumaan niin hyvin kuin reippaat aksatreenit tai pitkä metsälenkki elukoiden kanssa. Salsa on sitä paitsi maailman paras, ja rasittavin, lohduttaja, aina kiipimässä syliin jos vähänkin olen mieli maassa. Todella tunnollinen pikku palveluskoira. Ja Nacho vaan on niin hauska kaveri että jos sille ei ole aivan tajuttoman vihainen niin aina sen temput jaksaa naurattaa. Ilman niitä, tai heitä, voisin hyvinkin olla syvästi masentunut, tai ainakin vielä hieman hankalampi ihminen.
**
Aina silloin tällöin minulle sanotaan, “piristyisit, sehän on vain koira,” tai “tuo on aika paljon rahaa vain koiraan.” He eivät ymmärrä kuljettua matkaa, kulutettua aikaa, eivätkä kuluja jotka liittyy “vain koiraan.”
Jotkut ylpeimmistä hetkistäni liittyvät “vain koiraan.” Monia tunteja on kulunut ja ainoa kumppanini on ollut “vain koira,” mutta kertaakaan en tuntenut itseäni vähäisemmäksi.
Jotkin surullisimmista hetkistäni ovat johtuneet “vain koirasta,” ja noina pimeyden päivinä, “vain koiran” lempeä kosketus antoi minulle lohtua ja syyn voittaa tuo päivä.
Jos sinäkin ajattelet, että sehän on “vain koira,” ymmärrät varmasti myös sanonnat kuten “vain ystävä, ” “vain auringon nousu,” tai “vain lupaus.”
“Vain koira” tuo elämääni sen aidoimman ystävyyden, luottamuksen ja puhtaan pidättelemättömän riemun.
“Vain koira” tuo esiin myötäelämisen ja kärsivällisyyden jotka tekevät minusta paremman ihmisen.
“Vain koiran” vuoksi nousen aikaisin aamulla, teen pitkiä kävelylenkkejä ja katson odotuksella tulevaisuuteen. Joten minulle, ja kaltaisilleni ihmisille, se ei ole “vain koira” vaan tulevaisuuden toiveiden ja unelmien ruumiillistuma, menneisyyden rakkaimmat muistot, ja puhdas riemu tässä hetkessä.
“Vain koira” tuo minusta esiin sen mikä on hyvää ja ohjaa ajatukseni pois itsestäni ja päivän huolista.
Toivon, että jonakin päivänä he voivat ymmärtää, ettei se ole “vain koira,” vaan se asia, joka antaa minulle inhimmillisyyden ja erottaa minut “vain miehestä tai naisesta.”
Seuraavan kerran kun kuulet sanonnan “vain koira”, hymyile – koska he “eivät vain ymmärrä.
.JPG)
