Sunnuntain hakutreenit

Päästiin mustavalkoisten kanssa  hakumetsään. Vakituista treeniryhmäpaikkaahan meillä ei ole koska Salsa on ollut mammalomalla. Ja muutenkin harmittaa ja hävettää koko meidän hakutreenailu. Se on lähinnä sellaista metsähömpöttelyä kun niin harvakseltaan treenataan.
Rumba pääsi tallaamaan ja se oli ha-us-kaa. Hassu pieni pentu.
Salsa treeni meni aika lailla penkin alle. Ensin olisi halunnut tehdä ilmaisua mutta ohjaaja oli ihan oikeassa, kun ei se ole vielä ihan varma kentällä niin turha hätiköidä siirtämään metsään. Tehtiin sitten lähestymisiä. En siis mennyt hakemaan Salsaa kolmelta ekalta piilolta lainkaan vaan  maalimies kuljetti koiraa radalla eteenpäinja minä kutsuin sen seuraavalta lähetyspaikalta suoraan. Löytäminenkin oli vähän niin ja näin. Pistot on ihan vinkuroita. Toispuolisuus vaan korostuu ja Salsa kaartaa aina vaan vahvemmin oikealle.  Paketti on niin hajallaan että mietin onko koko touhussa mitään mieltä. Koiralla on kyllä kivaa, Salsa rakastaa juosta metsässä ja löytminenkin on hauskaa kun saa leikkiä maalimiehen kanssa.
Rumba sai kohdata pienen elämänsä ensimmäisen kerran maalimiehen metsässä. Sekin harjoitus meni siinä mielessä pieleen että minä en nähnyt mihin maalimies meni piiloon niin haahuiltiin siellä metsässä aika kauan. No, maalimies oli kuitenkin kiva, ei kovin pelottava. JA sillä oli purkillinen ruokaa. Rumppis <3 ruoka.
Salsalle tehtiin vielä esineruutu. e meni jos mahdollista vielä huonommin kuin haku. Vasta treenin jälkeen tajusin että ei me olla tehty kuin omilla esineillä. Nyt oli kaikki vieraita. Salsa etsi mutta ei ottanut alkuun vieraita ollenkaan. Otin monta uutta lähetystä ja homma meni aikamoiseksi hinkkaamiseksi ennenkuin sain Salsan kannustettua ottaamaan vieraan esineen. Aion kokeilla samanlaista treeniä uudestaan. Vieraat esineet, toinen takakulma "miinoitettu" esineillä niin että tuuli tuo hajut suoraan nokkaan. Lopetus ennekuin kaikki on nostettu. Ja lelupalkka. Namipalkka toimii vaan vuosi vuodelta huonommin Salsan kanssa. Se arvostaa leikkiä niin paljon enemmän. Tosin mulla ei koskaan ole kovin kaksiset namit. Jos kokeilis kuivattua maksaa tai jotain niin ehkä sitten.

Summasummarum - treenit meni huonosti mutta oli kiva olla ulkona koko päivä kauniissa ilmassa ja koirat varmasti nautti. Iloisella mielellä tehtiin kaikki mitä tehtiin vaikkakin päin honkia.

Muokkelimuoks: sain ihania kuvia Tuijalta, tässä muutama fiilistely aurinkoisesta hakumetsästä.
Kuvat siis Tuija Hurmekoski

Lähetyksissäkin on vielä paljon hiomista

Salsa on keskilinjalla tosi eleetön mutta lähtee reippaasti maalimiehelle

Köllöttelyä treenin päälle

Rumppis ja korvat

Ettei vaan mentäis ylikuntoon!

Nimittäin niin kovasti on treenattu tämä viikko. Viime sunnuntaina hyppykurssi, keskiviikkona agility molemmilla, torstaina Salsan ekat Toko-treenit ja Naden agi. Ja tänään sokerina pohjalla Anitan järjestämä jälkipäivä.
Aloitetaan tuoreimmasta. Ei muuten ihan heti unohdu nämä ekat jälkitreenit. Jäljestäminen sujui hyvin, Nachokin pääsi tekemään pienen pätkän ja hoiti namietsinnän monen vuoden kokemuksella mallikkaasti. Myös Salsa keskittyi kiitettävästi nenän käyttöön, olin aika yllättynyt. antoisien teoriaosuuksien ja kahden jäljen uuvuttamina olimme siirtymässä grillipaikalle. Vaan eipä lähdettykään, isäntä oli tiputtanut avaimet maastoon. Päästin muutaman aika ruman sanan. Onneksi Anita ja Sanna tulivat hätiin, mukana kokenut esineenetsijä Ossi. Oltiin etsitty jo tovi, kaikki jäljen pätkät, ja ympäristöt. Anita ja minä oltiin siirtymässä suunnitelma-B:hen, koirat autoon, makkaraa syömään ja minä soittamaan äitiä, ketäpäs muuta, hätiin. Sanna uskoi kuitenkin koiraansa, joka teki keskittyneesti töitä useamman kymmenen minuuttia - JA SE LÖYSI NE. Mahtavaa. Tuli vähän uutta motivaatiota tämän tyyppisiin harkkoihin. Ossi on nyt virallisesti meidän idoli ja sankari.
Sitten saatiin vihdoin vähän murua rinnan alle ja uutta puhtia vielä esineruutuun. Pentu oli jo sen verran väsynyt ettei siitä oikein jaksanut innostua. Mutta saatiin hyviä vinkkejä omatoimiseen treenaamiseen.
Nyt on saunanlämpiämistä odotellessa mukavan raukea olo, koirat makaa keittiön lattialla reporankkoina.
Viime sunnuntain Ulla Kaukosen hyppykurssista saatiin taas uutta puhtia Nachon agitreeneihin ja vinkkejä hyppyongelmiin. N ponnistaa liian kaukaa ja korkealle, ja on lisäksi hieman jäykkä ja olen pidemmän aikaa jo miettinyt sen viemistä fyssarille. Kotiläksyistä tärkeimpänä istumisen opetteleminen uudestaan. Koira pitäisi saada istumaan sievästi takajalat allaan jotta se oppisi käyttämään takapäätään ja ponnistamaan oikein. Torstain agi-treeneissä keksi tauolla hyvän tavan harjoitella tätä - istutin koiraa vanhoista ratatukeista tehdyn matalan aidan päällä. Rakennelma on juuri niin kapea että N joutuu keskittymään siinä istumiseen. Samalla sain vähennettyä radan reunalla räksyttämistä.
Torstaisista Toko-treeneistä vielä muutama sana. Salsa keskittyi kivasti, varsinkin seuraaminen meni hyvin vaikka me ei sitä olla varsinaiseti ollakkaan käskysanan kanssa vielä harjoiteltu. Luoksepäästävyys meni vähän pelleilyksi, S rakastaa kaikkia ihmisiä varauksetta ja hyppää suoraan syliin. Lopuksi otettiin pysähtymistä johon kouluttaja toi ihan minulle uuden tekniikan, mulla on ollut seisomisessa kaikkien koirieni kanssa ongelmia, ja taidan nyt tietää miksi - pysähtyminen ja seisomaan nouseminen on kaksi eri asiaa, opetetaan eri tavalla ja eri käskyille. Ja taas sai tuntea itsensä fiksuksi.
Ainakin koiratreeneissä saa näitä jatkuvia oppimisen kokemuksia ja ahaa-elämyksiä kun muuten on niin täysin oppinut ja aina toimii loogisesti ja fiksusti. Huhhuijaa, kylläpäs väsyttää, nyt saunanlauteille pesemään pois jälkimetsän ihana sateenraikas tuoksu.