maanantai 25. elokuuta 2014

Lyhyt leirilöpinä

Bottom line: oltiin Briskness-leirillä Virroilla; matte, husse ja mustavalkoiset. Oli kivaa.
Treenattiin Salsan kanssa vähän hakua, tokoa ja vähän enemmän aksaa.Salsa teki kaiken tosi pätevästi ja innokkaasti. Ympäristö oli hieman stressaava Salsalle, iho alkoi hilseilemään ihan hirveästi. Pikku-Rumppis oli myös pätevä päälajissaan hömpöttelyssä. Mitään varsinaista treeniä noin pienen kanssa nyt ei minusta tarvitse tehdä. Tutustuttiin, harjoiteltiin kontaktia, käytiin vähän metsässä ja oltiin rapsuteltavana. Tai siis Rumba oli, en minä niinkään. Ihan mahtavaa porukkaa ja taitavia koiria.
Kamera oli kyllä mukana mutta unohdettiin kuvata. Tässä muutama Outi Tonin ottama kuva.
Sillä on jalat!

Söpö - mutta nuo korvat, apua!!!

Kaunein

Hirveetä huutoa (toim huom. rimat vielä aika alhaalla ja vauhti sen mukainen!)

Ihan mahtavasti oli koira ja ohjaaja synkassa vaikka tosin vähän on vielä tehty tauon jälkeen, taitavia ovat molemmat. <3

maanantai 18. elokuuta 2014

Sittenkin hakukoira! Ja pikku-paimen!

Käytiin Salsan kanssa eilen hakumetsässä toteamassa että haku on edelleen kivaa. Salsa on aika fiiliksissä kaikesta treenaamisesta juuri nyt, intoa piisaa ja se korvaa aika kivasti unohtuneet taidot.
Eilisen treenin halusin tehdä mahdollisimman helppona ja hauskana. Maalimiehet lähtivät leiristä radalle koiraa leuluilla hetsaten ja Salsa syttyi siitä ihan kivasti. Kehuin sitä paljon ja odoteltiin hetken että molarit pääsevät piiloihin. Tehtiin vain kolme pistoa, kaikkiin ääniavut vielä lisäksi ja suorat palkat raivokkaan leikkimisen muodossa. Ihan huippua sanoin Salsa. Lisää tätä. Koiran intoa oli hauska katsella. Jos päästään tänä syksynä vielä jonkun verran treenaamaan ei ruveta säätämään mitään tekniikkaa vaan tehdään vaan lisää vauhtia ja intoa ja pistojen suoruutta. Katsotaan miten ohjaajan kunto kestää.

Sitten pakollisiin pentujuttuihin...
Kadoneen vessaharjan mysteeri selvisi. Ainakin osittain. Tulin yhtenä päivänä viime viikolla kotiin, uusi vessaharja kauppakassissa. Mutta katsos - vanha oli ilmestynyt koiranpedille, hyvin pureskeltuna. Heitin sen roskiin ja otin uuden käyttöön.  Tänään kun tulin kotiin oli uusi pureskeltu ihan tuusannuuskaksi. En ottanut siitä kuvaa.

Pentu kasvaa ja kehittyy ja oppii uusia taitoja. Se osaa jo kulkea yläkerran rappuset ja odottaa ruokakupilla lupaa - yhdessä isojen kanssa. 
Samoihin aikoihin syntyneet, tai siis kuoriutuneet, kananpojat alkavat olla jo aika isoja ja kehittyy niillekin uusia taitoja. Toinen pienistä kanoista oli pusertanut pienen pienen munan. Kuvassa täysikasvuisen kanan munan vieressä. Söpöä!


Kukonpojat ovat aika taitavia kiipeilemään nekin. Tuon tuosta ne patsastelevat pihalla aitauksen ulkopuolella. Siinäpä mustavalkoisille vähän puuhaa.

Pitkäkoipipentu tuijottaa kukonpoikia

Sitten se yrittää ajaa ne puskasta

Jos menee tälleen matalaksi ja tuijottaa niin liikkuisko ne paremmin?

Mamma tuli apuun ja saatiin pikku-kukot takaisin kotikanalaan

tiistai 12. elokuuta 2014

Rumppis 12 vko

Aika menee niin nopeasti - Rumba ja sisarukset tänään jo 12 viikkoa. Rumba käyttäytyi eläinlääkärissä siivosti ja melko rauhallisesti. Sai tietenkin paljon nameja kehuja ihanaisesta söpöydestään. Kannukset herättivät taas hieman ihmetystä. Kiitos Alfapetille hyvästä palvelusta ja pentupaketista, ruoka kyllä kelpaa vaikkei olekaan Rumba omaa merkkiä!
Sponssiruokaa

Lääkärikäynnin jälkeen tehtiin pieni pisulenkki Kaukalahden hoodeilla ja leipomontätit ihastelivat pentua. Lisäksi saatiin yksi onnistunut maltakoiran ohitus namiavusteisesti tehtyä.

Rumba on nyt tasan yhtä painava kuin Nacho, 7,8 kiloa ja aavistuksen korkeampi. Jalat venyy pituutta joka päivä. Kätevästi se kiipeilee sohville ja ikkunoista ulos (!) - hengenvaaralliset harrastukset...
Omenat alkavat kypsymään ja Salsa ja Rumba popsivat niitä useamman päivässä, Nacho ei moisesta perusta, se syö vaan teollisesti valmistettua koiranruokaa - brolerinsydämet yök, raaka lohi tupla yök, raaka poro yökyökyök. Paistettuna ja kevyesti maustettuna kyllä kelpaa.

Salsa bikinikunnossa - laiha ja naku

Omenat maistuu pikkuiselle - tai, kaikki maistuu

maanantai 11. elokuuta 2014

Tokoreenii ja synttärii

Käytiin äsken Mannerin Nina tokoissa http://www.kunnonkoira.com/
Koska Salsan kanssa on nyt saatu vinkit ruutuun ja kaukoihin joita pitää vielä hioa, kysyin vain neuvoja aivan täysin rikkinäiseen tunnariin ja loppuaika tehtiin Rumban kanssa.
Salsan tunnari on siis hajalla. Yksittäinen metsänkeppi ja tunnarikapu onnistuu, jos on enemmän kepakoita menee arpomiseksi. Nyt palataan taas taaksepäin, tehdään yksittäistä ja rennosti. Jotenkin se vaan on sellainen liike joka saa Salsan paineistumaan.

Rumppis teki kahden lelun leikkiä. Kysyin siis vinkkejä miten opettaa iloisuus tekemiseen ja rakentaa hyvä pohja sosiaaliselle palkalle.
Kahden lelun leikissä ensin ohjaaja pitää molemmista leluista kiinni ja leikkii vuorotellen kummallakin pennun kanssa. Ideana että vihje sana, esim JES sanotaan aina kun pentu irrottaa ensimmäisestä ja kiinnostuu aktiiviseksi muuttuneesta lelusta. Toinen lelu on sillä aikaa passiivinen. Lelujen tulisi olla aika samanarvoiset ja samanlaiset. Kun tämä osataan voi leluista irrottaa ja antaa pennun voittaa.

Pentua kehutaan paljon jos se tekee hyvin, vaikka tulee nätisti luokse. Silitellään ja hellitään että se oppii pitämään siitä. Mutta myös vaaditaan tiettyjä asioita. Asiat mitkä jo osataan eivät aina automaattisesti johda palkkaan.

Sivulle tuloja tehdään ohjaamalla pentu mahdollisimman oikeaan paikkaan heit alusta alkaen ettei paikkaa tarvtse jatkossa lähteä korjaamaan. Namikäden seuraamista kannaattaa tehdä myös erikseen jotta seuraamisen opettaminen imuttamalla on sitten helpommin.

Maahanmenon opettaminen aloitetaan niin että pentu havittelee namia nousten ylös takajaloille ja saa siitä palkan. Kun se sen osaa vedetään nami alas ja tadaa! Meillä on nopea ja näyttävä maahanmeno.
Helppoa kuin heinänteko!

Pikku ärrieri täyttää tänään 8-vuotta. Ikä ei pahemmin paina, enemmän se on pentumainen ja leikkisä kuin Salsa. Nacho on siitä hassu että se voi saada meidät täysin hermoromahduksen partaalle kaivamalla valtaisan kupan kukkapenkkiin tai karkaamalla naapuriin aidanraosta. Ja silti se on maailman hauskin ja suloisin pikku-koira. Oikea halinalle ja mamma kultamussu kun sille päälle sattuu. Terrierin kanssa ei ilman huumorin tajua pärjää. Lauantaina se otti Rumban mukaan karkuretkelle. Iiris 4-vee oli tainnut jättää portin auki ja hetken päästä naapuri huutelee että toinen naapuri oli soittanut että koirat on siellä. Koirat! Salsa makaa rauhassa terassilla. Nacho ja Rumba olivat lähteneet tutkimusretkelle mutta Nacho tuli ominpäin kotiin kun morsmaikku ei ollutkaan kotosalla. Rumba taas viihtyi hyvin naapurin keittiössä herkkuja syöden, ei pienintäkään aikomusta lähteä pois. Kiva. Loppuilta juhlitaankin sitten Nachon synttäreitä. Koirat saa herkkuluut ja minä hussen tekemää herkkuruokaa! NAM.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Kesähuveja

Viikko alkoi vauhdikkaasti kun saimme nauttia Salsan-veli Rasmuksen seurasta. Jotkut nautti jotkut ei. Salsasta on hauskaa kun on (melkein) yhtä nopea juoksukaveri niin teimme sitten pitkiä metsälenkkejä, myöhään illalla kun kuumuus vähän hellitti. Rumbakin lämpeni pikku hiljaa Rasselle ja houkutteli sitä leikkiin. Rasmus ei voinut murentaa arvovaltaansa huushollin suurimpana uroksena ja tyytyi tökkimään pentua varovaisesti tassulla. Huushollin vanhin uros oli täysin raivopää, niillä ei vaan kerta kaikkiaan kemiat kohtaa Rassen kanssa.
Tiistaina Rasmus jo lähtikin kotiin ja hakumatkalla poikkesi myös Sture-pentu kylässä. Pennut löysivät nopeasti yhteisen sävelen.
Leiki mun kaa, olen pieni alamaisesi!
Sturella vähän vielä häntä pystyssä, voiko tuohon luottaa?
Jee, painia!
Oho, se olikin aika nopee

Keskiviikkona oli Salsan aksat.  Vauhtia tulee vähän liikaa kun tehdään medikorkeuksilla ja rata oli vähän suppea joten tuli paljon etäisyyksien arviointivirheitä. Salsan kropanhallinta ei myöskään ole vielä entisessä kuosissa ja se liukastui kerran puomilta ylösmenossa. Ei kuitenkaan pahemmin käynyt ja treeniä jatkettiin. Rimat vähän taas roiskuu ja kyse ei ole taaskaan siitä että Salsa osuisi itse rimoihin vaan se hyppää siivekkeitä päin. Välillä ihan niin että ryminä käy. Höntti. Jäähdyttelystä pidetään hyvä huoli ja jumpat tehdään myös useamman kerran viikossa. 

Jumppaliikkeisiin kuuluu taivutuksia, jalkojen nostoja, "tönimisiä", hidasta kävelyä, takareiden venytykset ja selkänahan rullaukset lopuksi. Kotona tehdään myös jakkaran ylityksiä ja takapään hallintaa. Koiran kehonhallinta kehittyy ihan silmissä. Salsan jumpat ovat siis ihan fyssarin meille määräämiä, ei mitään omakeksittyjä. Meillä on molemmilla koirilla jumpat aina auttaneet hyvin. Salsankin on tarkoitus mennä taas fysioterapiaan pentujen jälkeen että katsotaan tilanne ja availlaan mahdollisia jumeja.
ja taivutus alas viistoon
Namitaivutukset
Ristikkäisten jalkojen nostot
Selkänahan rullaus

Treenien jälkeen pakattiin koko kööri autoon ja käytiin uimassa. Salsa tykkää uida, tyylilleen uskollisena ei mitään päätä pahkaa riehumista vaan lyhyitä kuntolenkkejä ja kuivattelurundit hiekalla. Nachokin ui ihan kunnolla, hyvää kuntoilua papparaiselle. Rumba ryysi äipän perässä veteen mutta  - hui, vedessä kastuu maha, apua! Saatiin aika makeat naurut. Pari kertaa kannettiin pentu veteen ja se osaa kyllä uida. Rantahiekassa oli kiva puljata ja tämän jälkeen olikin auto ja kämppä täynnä hiekkaa. Ihana kesä!

Uimarit



Hiukka hirvittää uusi elementti

Äidin...



ja tyttären tyylinäytteet

Ensi viikolla Rumba täyttääkin jo 12-viikkoa ja mennään heti rokotuksille. Seuraavalla viikolla alkaa pentukurssi hussen kanssa ja sitten mennäänkin jo leirille. Salsa keskittyy aksaan, kunnon kohotukseen pidemmillä juoksulenkeillä ja tokoakin tehdään. Tunnari on täysin rikki, taas kerran. Seuraamisessa on onneksi kiva fiilis. Hakutreeneihin olisi kiva päästä hömpöttelemään. Esineitä tehdään usein lenkkien yhteydessä. Että kyllä meillä tässä tätä projektia ja puuhaa riittää.

maanantai 4. elokuuta 2014

Rumppis aka. Hyppyrotta aka. Pikku-Apina




Rakkaalla pennulla on monta nimeä. Minulle käy aina niin että uusi pentu saa kasan lempinimeä kun se vielä hakee identiteettiään (suhteessa minuun – en siis väitä että koiralla olisi tietoinen identiteetti vaan se on lähinnä minun päässä) ja paikkaansa laumassa. Pieni Rumba tyttösemme, huomenna 11 vko, vietti melkoisen aktiivisen viime viikon.

Maanantaina käytiin Veikkolan keskustassa harjoittelemassa remmikävelyä ja tutustumassa  treenikenttään. Tehtiin vähän motivoitua luoksetuloa. Namien syvimmän olemuksen tämä pentu tajusi älyttömän nopeasti. Myös lelut kiinnostaa. Pentu kanniskelee kaikenlaisia tavaroita mielellään ja taistelee varsin määrätietoisesti. 

Meillä menee nyt aika paljon mattoja pesuun ja sain taas ihanan anopin pesemät räsymatot jotka asettelin nätisti verannalle. Nacho antoi oman sisustusnäkymyksen. 

Sitten Rumba tuli auttamaan viimeistelyssä.


Ajoin bauhaussiin ja ostin tällaisen ruman mutta terrierin ja pennun kestävän kuramaton. Sekin kelpasi Nacholle, mukavan lämmin helteellä.



Pennulla on vähän tuota energiaa , jotain puuhaa pitää koko ajan keksiä. Tavarat katoilee mystisesti ja löytyy päivien päästä pitkin pihamaata. Vessaharja on toista viikkoa kateissa. Rumba on sitä mieltä ettei haittaa jos on näin söpö.


Me ihmiset palasimme myös viime viikolla lomilta takaisin toimistolle ja pienelle tuli enemmän yksinoloa. Kahtena päivänä se tosin oli mukanani toimistolla. Sepä olikin eri hauskaa koska konttorilla oli myös paljon kavereita. Leikkiseuraksi löytyi 12-viikkoinen käppänä-tyttö Rosa ja seuraavana päivänä puolivuotias bichon-poika Miki. Lisäksi tutustuttiin aikuisiin koiriin labbiksen ja ranskiksen muodossa, molemmat olivat tosi kilttejä pennulle vaikka Rumba ensi vähän  niille ärisikin.

Lauantaina suunnattiin aamuvarhaisella Jokelaan pennun kanssa. PK-SM tapahtuma oli omiaan pennun sosiaalistamiselle. Paljon hurrrjia isoja koilia ja ampumista. HUI! Rumba oli reipas ja rauhallinen, eikä osoittanut mitään pelkoreaktioita pakkuihin eikä muihin koviin ääniin. Isot koirat vähän hirvitti mutta eivät missään nimessä saaneet pentua paniikkiin. Päivä oli sen verran kuuma ja raskas että kahden maissa lähdettiin jo kotiinpäin. Hauska oli nähdä tuttuja ja katsella sivusilmällä taitavia tottistelijoita. Muutan suojelupurunkin ehdin näkemään, on se vaan hurja laji – liian rankka meikäläiselle, edes katsella!

Sunnuntaina olikin sitten Rumban eka taksatreenit ever. Salsa-äippä teki vähän vippauksia ja sylkkäreitä sekä hurjan hyviä keppikulmia. Niin pääsi sitten Rumppiskin kokeilemaan putkea. Se olikin hurjan hauskaa koska aina kun kipitti päästä toiseen hussen ja matten luokse sai namppaa. Rumba haluaa isona aksakoiraksi, se on varma! 


Yritettiin ottaa pennusta seisotuskuvia. Melko hapokasta. Ei yhtään niin nätti kuin luonnossa. Mutta näistä näkee että kohta tullaa koipeliini-vaiheeseen.


Tehtiin myös lenkkiä Navalan maisemissa ja vaikka kuinka yritin komentaa oli koirien ihan pakko liata itsensä mutaojassa. Onkohan se joku geneettinen vika meidän koirissa että jos jossain on jotain mutaa niin sinne on päästävä?!


Salsa on kyllä kaunis kuraisenakin

Sunnuntai-ilta tulikin pikkuiselle vielä yksi jymy-yllätys. Yht’ äkkiä kotipihalla olikin iso mustavalkoinen mörkö. Salsan Rasse-veli tuli pariksi päiväksi kylään ja sekös pentua pelotti. Tulipa ainakin testattua että kyllä – se osaa haukkua. Se haukku oli muuten niin huvittavan kuuloinen, olispa saanut videolle. Nopeasti Rumba kuitenkin huomasi että Rasse on kiltti nallekarhu jonka kanssa voisi vähän jopa yrittää leikkiä. Sillä on niin kivat kauluskarvat joissa tekee mieli roikkua. Jos vaan ihan vähän… Nacho ja Rasse – oikein alfa-urokset – eivät voi sietää toisiaan, joten meillä harrastetaan nyt vähän koiraerottelua. Lenkillä koon mukaan (Salsa ja Rasmus metsään, Nacho katukakalle), pihalla rodun mukaan (mustavalkoiset ulkona, Nacho sisällä – sitä ei haittaa vaikka on vähän lämmin), yöllä omistajasuhteen mukaan  (omat koirat makkarissa, vieras verannalla), ruoka-aikaan kaikki erikseen koska Salsa yrittää varastaa Rassen ruuan ja Rumba on kaikkien kupeilla härkkimässä.  

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Kotoilua

Palasimme reissusta siivottuun kotiin, lattialla uudet räsymatot, nurmikot leikattu ja kukat ja kasvimaat kasteltu. Koirat iloisia ja hyvin hoidettu tietty myös. Mulla on sitten ihan huippu appivanhemmat! Ainoa harmituksen aihe on Nahon ja Salsa hihnakäytös. Tai sen puute. Saatiin siitä palautetta hoitajilta, koirat eivät kuulemma ole enää entisensä rotikkahyökkäyksen jälkeen. Vieraiden koirien kohtaaminen kaupungilla aiheuttaa kauhean huutokohtauksen. Salsa rauhottuu heti kun pääsee ohi, sitä pelottaa vaan ihan hirmuisesti että joku taas käy sen kimppuun. Nachoa on tietenkin helpompi kontrolloida mutta vieraat urokset saa sen nykyään ihan suunniltaan. Hirveen kiva. Kirjoittaisin monta rumaa sanaa jos kehtaisin. Mitä enemmän koko asiaa ajattelen sitä enemmän ärsyttää, suututtaa, surettaa...

Rumba oli järjestänyt Anitan luona asiaankuuluvaa äksöniä loman aikana ja myös tietenkin kasvanut ihan silmin nähden viidessä päivässä. Punnitsin Rumban sylipunnituksella, 6,3 kg ja korkeutta alkaa olla lähes Nachon verran, siis noin 30 cm. Ruoka maistuu neidille hyvin, aina on paikalla jos koiran tai ihmisenruokia käsitellään. Kananruoka maistuisi hyvin myös. Ehkä kanatkin, en aio ihan heti kokeilla ennekun tulee vähän järkeä päähän. Rumba on nimittäin osoittautunut ihan lintuekspertiksi, neljä kuollutta lintua on jo löytänyt. Tai se yksi linnupoikanen Anitan luona ei tainnut olla ihan kuollutkaan.
Yritin saada näitä kahta pikkukoiraa seisomaan vierekkäin kuvassa , jepjep...


Ollaan vietetty leppoisia hellepäiviä, aksatreeneissä käytiin jo heti keskiviikkona tosin. Nacholla meni yllättävän hyvin, minä vaan en jaksanut kuumuudessa juosta ja ohjasin ihan päin peetä. Ehkä mun koordinaatiokyvyllä pitäisi pysytellä ihan suosiolla vähän rauhallisemmissa lajeissa. Salsakin pääsi tekemään ihan pikkusen - ensin tottista ruohokentällä ja sitten aksaa matalilla esteillä ilman kontakteja. Tottiksessa oli intoa ja virtaa ja aksassa se on kuulemma vaan ihan huippu. Vieläkun sen sais kisakuntoon. Rumba sai hömpötellä ja olla söpö. Tosi hyvin meni sekin!
Tulisko täältä vielä lisää vettä kun se on niin kivaa

Rumba "suihkunraikkaana"
Rumba lempipaikassaan kaasupullon takana
Miten tää koira tässä makaa...

 Takapihalla on aivan erityisen hauska leikkiä, sinne ei koirat pääsekään enää ominpäin koska Nacho häipyy aina välillä omille pikku retkilleen. Se tekee rundin naapureiden pihoille ja palaa kymmenen minuutin päästä. On tähän asti palannut. Mutta yritetään kuitenkin vähän riskienhallintaa. Takapihan on hauska etenkin koska siellä on niitty mihin sujahtaa ja pyöriskellä, Nacho ja Rumba katoavat välillä täysin näkyvistä. Aivan erityisen ihanaa on että kaikki kolme leikkivät sopuisasti keskenään. Salsa kovasti toivoo että pienemmät juoksisivat kovempaa. Eipä mene montaa kuukautta...



'
 Aikuiset koirat määräävät leikin tahdin. Sisällä Nacho harvoin suostuu painimaan Rumban kanssa, vaikka se sitä liehitteleekin jatkuvasti. Salsalla on enmmän luontaista auktoriteettia, Rumba pitää välimatkaa emään kunnes Salsa itse kutsuu sitä leikkiin. Yöt Nacho nukkuu keittiön sohvalla - omasta tahdostaan, ja borderlöllit sängyn molemmin puolin, lattialla. Rumba nukkuu melko rauhassa yönsä. Illalla se vielä sinnikkäästi yrittää sänkyyn, mutta ei keskellä yötä onneksi. Aamuyöstä käydään yleensä pissillä, molemmat.